Eeppinen Taistelutarina

[Samisu]

Hyvät pelaajat! Kutsumme teidät ottamaan osaa Eeppiseen Taistelutarina -kilpailuun.

Jatka alla olevaa tarinaa (eeppisellä tai hauskalla tavalla, valinta on sinun) tai kerro eeppisimmästä (tai hauskimmasta) Travian: Legendsin taistelusta jossa olet mukana ollut. Voit lisätä myös kuvia tai taisteluraportteja tarinaasi.

Kiintoisin tarina palkitaan 100 kullalla. Pelaajat jotka luovat top-2 ja top-3 -tarinat, saavat 50 kultaa molemmat. Tarinan tulee olla vähintään 4 täyttä lausetta. Kilpailu päättyy 19. kesäkuuta.

Tarina:

Ja niin se alkaa...

Joukot seisoivat taistelukentällä, odottaen saapumassa olevaa arkkivihollistaan. Oli jo myöhä, mutta kenellekään ei tullut mieleenkään käydä maate: tänään tehtäisiin historiaa! Valkoisten muurien peittämä läheinen kaupunki oli vain vaivoin näkyvissä illan viimeisissä valonsäteissä. Vain hetki taistelun alkuun, ja sankari, pitkä punainen viiri keihääseensä sidottuna, liikkui kohti ruskeaa sotahevostaan - kuuluttaakseen...

Onnea kilpailuun!

[Cocacola]

Ja niin se alkaa...

Joukot seisoivat taistelukentällä, odottaen saapumassa olevaa arkkivihollistaan. Oli jo myöhä, mutta kenellekään ei tullut mieleenkään käydä maate: tänään tehtäisiin historiaa! Valkoisten muurien peittämä läheinen kaupunki oli vain vaivoin näkyvissä illan viimeisissä valonsäteissä. Vain hetki taistelun alkuun, ja sankari, pitkä punainen viiri keihääseensä sidottuna, liikkui kohti ruskeaa sotahevostaan - kuuluttaakseen... Että tänään tulemme tekemään historiaa! Tulemme yllättämään arkki vihollisemme Natariitin jolla on vielä hallussa ww-willages.
Kokosimme täydellisen ystävä porukan hoitamaan hommat ja valmiina valloittamaan imperiumin! Ensin Anonymsin kopla kävi tuhoamassa natuja edestä ja lopuksi mahtava paladiinien kuningas tuli armeijansa kanssa avaamaan kylän lopullisesti ilman Natariitin sarvea tästähän nyt ei hyvä seurannut kun Travian maailmassa oli huoltokatko ja pässit eivät osuneetkaan... Tästä syystä vihollinen kummitteli että pultit ovat matkalla tuhoamaan haluammamme osoite joka taas ei meille käynyt ja urheana poikana katkon jälkeen pässit uudelle kierrokselle ennen vihollisia ja kas kummaa tällä kertaa onnisti eikä vihollinen päässytkään yllättämään mutta tässähän tämä tarina ei ole vain sen takia käsikirjoitus on loppupelejä vaille kirjoitettu vai mitä jätkät! Hoidetaan tää!! olisi minulla tähän tarinaan kuvakin mutta en nyt tahdo ruveta sillä todistamaan mitään
(PS. Pahoittelen kirjoitusvirheitä ")

[Meller]

Ja niin se alkaa...

Joukot seisoivat taistelukentällä, odottaen saapumassa olevaa arkkivihollistaan. Oli jo myöhä, mutta kenellekään ei tullut mieleenkään käydä maate: tänään tehtäisiin historiaa! Valkoisten muurien peittämä läheinen kaupunki oli vain vaivoin näkyvissä illan viimeisissä valonsäteissä. Vain hetki taistelun alkuun, ja sankari, pitkä punainen viiri keihääseensä sidottuna, liikkui kohti ruskeaa sotahevostaan - kuuluttaakseen... NYT SITÄ LÄHTÄÄN JA MELLERIÄ SILIMIE VÄLLIIN TÄHTÄÄN ! Ja niin lantti lähti ( ruskealla DD ) hevosellaan villiin laukkaan kun ratsastus oli hänelle tuttua kotipuolessakin ;D Häntä seurasivat useat prinssit ja prinsessat, ensimmäisenä osui frozen sitten naamio ja lopulta itse HURUJA pocahontas ! Joka lopulta vei tämän suuren JA MAHTAVAN mellerin sotiksen !

Tarinan taustalla on pientä draamaa kuten huomaatte meller pakitti offeillaan niinkuin tosi ÄIJJÄT tekkee ( maikkeli ) ja staf mellerin liittoumasta ei laittanu allya pakituksesta eikä osallistunut itsekkäästi pakitukseen ja näin servun suurin ja mahtavin liitto tuhoutui? Meller oli tukipilari ja kaiken kulmakivi ja kun se oli tuhottu laittoi hän itkien tilinsä deleen ja poistui paikalta.

Kuten kaikki lopun hyvin muistaa niin hali kaatui tämän jälkeen ja huijari alkoholisoitui + katkeroitui.

Tässä viel lekentaarinen raportti http://travian-reports.net/fi/report...cf,3430752f807

[t0mbl]

Ja niin se alkaa...

Joukot seisoivat taistelukentällä, odottaen saapumassa olevaa arkkivihollistaan. Oli jo myöhä, mutta kenellekään ei tullut mieleenkään käydä maate: tänään tehtäisiin historiaa! Valkoisten muurien peittämä läheinen kaupunki oli vain vaivoin näkyvissä illan viimeisissä valonsäteissä. Vain hetki taistelun alkuun, ja sankari, pitkä punainen viiri keihääseensä sidottuna, liikkui kohti ruskeaa sotahevostaan - kuuluttaakseen... Että MELLER voitti tän skaban jo. GG

[Nahkaparturi]

Ja niin se alkaa...

Joukot seisoivat taistelukentällä, odottaen saapumassa olevaa arkkivihollistaan. Oli jo myöhä, mutta kenellekään ei tullut mieleenkään käydä maate: tänään tehtäisiin historiaa! Valkoisten muurien peittämä läheinen kaupunki oli vain vaivoin näkyvissä illan viimeisissä valonsäteissä. Vain hetki taistelun alkuun, ja sankari, pitkä punainen viiri keihääseensä sidottuna, liikkui kohti ruskeaa sotahevostaan - kuuluttaakseen... "pidämme kummioppilaiden kanssa ulkoilutunnin" ilmoitti opettaja Matikainen. Päättäväisesti marssimme kummiemme kanssa vammasten luokkahuoneen ikkunalle ja koputimme pari kertaa, ja lähdimme juoksemaan kohti lumilinnaa. 17-vuotta pitkän elämäni aikana en ole kokenut mitään niin hauskaa kuin ne noin 20 vammasta liimautuneena luokan ikkunaan, ja heidän priceless ilmeensä kun potkimme heidän upean linnansa paskaksi.

Me olimme Helvetin Perkeleet.

[totomestari]

Ja niin se alkaa...

Joukot seisoivat taistelukentällä, odottaen saapumassa olevaa arkkivihollistaan. Oli jo myöhä, mutta kenellekään ei tullut mieleenkään käydä maate: tänään tehtäisiin historiaa! Valkoisten muurien peittämä läheinen kaupunki oli vain vaivoin näkyvissä illan viimeisissä valonsäteissä. Vain hetki taistelun alkuun, ja sankari, pitkä punainen viiri keihääseensä sidottuna, liikkui kohti ruskeaa sotahevostaan - kuuluttaakseen:

"Miehet! Vihdoin omp' koittanut aika, jolloin teidän uskollisuutenne ja rohkeutenne pääsee oikeuksiinsa. Taistelkaa viimeiseen hengenvetoonne saakka urheasti."

"AAAHUH! AAAHUH!" vastaa taistelunjanoinen pitkistä atleettisista miehistä koostuva sotilasjoukko. Harteikkaiden atleettien keskellä, omien ajatuksiensa lumoissa, seistä toljottaa Matti. Matti on ujo, pelokas ja kömpelö, ylipainoinen, pyöreäkasvoinen poika, joka on liittynyt armeijaan vain tehdäkseen oman isänsä ylpeäksi.

Matti unelmoi, miltä mahtaisi maistua suklaarouheinen pingviinituuttijäätelö auringonlaskua mökkiterassilla katsellessa. Yhtäkkiä hän palaa tajuihinsa keskellä painajaismaista taistelua. Kyseessä on suorastaan verilöyly. Matti saa osuman vihollissotilaan miekan terästä kaulaansa ja jää vaikeroiden maahan kiemurtelemaan. Matti kuolee verenhukkaan hitaasti tullen samalla kymmenien taistelevien sotilaiden tallomaksi.

[Ireda]

Ja niin se alkaa...

Joukot seisoivat taistelukentällä, odottaen saapumassa olevaa arkkivihollistaan. Oli jo myöhä, mutta kenellekään ei tullut mieleenkään käydä maate: tänään tehtäisiin historiaa! Valkoisten muurien peittämä läheinen kaupunki oli vain vaivoin näkyvissä illan viimeisissä valonsäteissä. Vain hetki taistelun alkuun, ja sankari, pitkä punainen viiri keihääseensä sidottuna, liikkui kohti ruskeaa sotahevostaan - kuuluttaakseen...

-Nyt ne piruparat kuorsaavat pois humalaansa, on meidän aika iskeä! Nouskaatten ratsaille, ja työntäkää katapultit ja muurinmurtajat lähemmäs. Mikäli emme saa muuria alas, on kaikki hukassa.

Sankarin nostaessa viirinsä ylös lähtökäskyksi, alkoivat torvet soida, ja vihollisen kylässä punaiset miekat vilkkuivat. Mutta kukaan ei noita ollut näkemässä, joten tie oli selvä, lisää puolustusjoukkoja ei olisi tulossa. Sankari viisaasti jakoi joukkonsa useampaan ryhmään, ja samoin tekivät myös kylän toiselta reunalta iskevät tukijoukot. Hyökkäys oli ajoitettu sekunnilleen oikeaan aikaan.
Tasan keskiyöltä iskivät pääarmeijat kolmelta suunnalta, tuhoten muurin ja puolustukset, ja pääjoukkojen takaa iskivät katapultit aaltoina. Yhä uudelleen ja uudelleen iskivät pultit tuhoten kaiken tieltään, peltoja ja rakennuksia myöten. Tihutyön jälkeen sankari joukkoineen palasi tyytyväisenä kyläänsä ryöstösaalis mukanaan, ja vihollisen kylä oli täysin kadonnut.

Tyydyttävintä oli, että kylän keitaissa majaillut hyökkäysarmeija katosi kuin tuhka tuuleen. Mitä tästä opimme? Keitaat eivät ole turvallinen paikka nysän säilytykseen.

[Mooni]

Ja niin se alkaa...

Joukot seisoivat taistelukentällä, odottaen saapumassa olevaa arkkivihollistaan. Oli jo myöhä, mutta kenellekään ei tullut mieleenkään käydä maate: tänään tehtäisiin historiaa! Valkoisten muurien peittämä läheinen kaupunki oli vain vaivoin näkyvissä illan viimeisissä valonsäteissä. Vain hetki taistelun alkuun, ja sankari, pitkä punainen viiri keihääseensä sidottuna, liikkui kohti ruskeaa sotahevostaan - kuuluttaakseen...

Miehet, vaikka haarniskamme eivät ole tapissaan eivätkä keihäämme terässään niin me tulemme tämän taistelun viemään voitolla yöhön

Tämän kuullessaan miehet olivat aivan täpinöissään ja odottivat innolla tulevaa taistelua.

Sitten se tapahtui, vihollisen joukot vyöryivät kylään ja sankari huomasi piiloutuneensa hyökkäyksen osuessa ja joukot väistivät. Kun joukot vihdoin kipittelivät väistöltään takaisin he huomasivat että sankari oli kuin maansa myyneenä kokoontumispisteessä ja kirosi hiljaa mielessään pelaajaansa joka oli unohtanut ruksit vääriin kohtiin -,-

[Samisu]

Kiitoksia tarinoista

1. sija: 100 kultaa voittaa Ireda

2. sija: 50 kultaa voittaa Mooni

3. sija: 50 kultaa voittaa (kolikonheitossa) Meller

Onnittelut voittajille!