Results 1 to 7 of 7

Thread: Foorumeiden Tarina - Osa 8 - Yleissivistys

  1. #1
    Teutoniritari Woolly's Avatar
    Join Date
    Aug 2007
    Location
    Itä-Suomessa
    Posts
    1,172

    Default Foorumeiden Tarina - Osa 8 - Yleissivistys

    Edellisestä osasta ja postista yleensäkin taitaa olla aikaa reilusti yli puoli vuotta! Ehkä vihdoinkin aika herätellä ihmisiä, jotka vielä tämän sarjan saattaisivat muistaa, jatkuuhan se nyt jo neljännen vuoden puolelle. Kertomattakin tiedän, että kirjoitustahtini on päätähuimaava, mutta tämä on melkolailla inspiraatiokeskeistä. Katsellaan jos jatkoa joskus seuraa, odotella ei ainakaan kannata

    Kommenttia saa tulla heittämään, asiantuntija ei ole pakko olla. Pelkkä mielipidekin pienillä perusteluilla riittää varsin hyvin. Kappalejaon huonouden laitan foorumin piikkiin, pöljä kun ei osaa tehdä sisennyksiä... On sitä jotenkin pätkitty, koittakaa pärjätä.

    Edellisten osien tunteminen ei vaikuta tämän lukemiseen mitenkään, mutta linkkaan nekin tähän:
    Foorumeiden Tarina - Osa 1 - Perusnormi iltapäivä
    Foorumeiden Tarina - Osa 2 - Dyykkausbileet
    Foorumeiden Tarina - Osa 3 - Kulmakunnan uudet kummajaiset
    Foorumeiden Tarina - Osa 4 - Vuosisadan rakkaustarina
    Foorumeiden Tarina - Osa 5 - Kesäleiri
    Foorumeiden Tarina - Osa 6 - Talvi saapuu
    Foorumeiden Tarina - Osa 7 - Kesäviini

    Sitten itse tarinaan:


    ***

    ”Te voitte saada minut pukeutumaan siistiin kauluspaitaan. Te voitte saada minut pukeutumaan suoriin housuihin. Mutta te ette missään nimessä saa minua laittamaan tuota homopropellia kaulaani! Jotain rajaa, jätkät!” edverkka vaahtosi.
    ”Rauhoitu, edi”, markka tyynnytteli. ”Se on vain rusetti.”
    ”Se ei ole vain rusetti! Kulkurilla on ylpeytensä, ja raja menee tässä!”
    ”Mutta ei kouluun voi mennä tuon näköisenä!” JX3 protestoi.
    ”Minä en edes ymmärrä, kuinka saitte minut suostumaan mihinkään näin typerään…” edverkka voihki päätään pudistellen.
    ”Sinusta tulee kunnollinen kansalainen! Saat yleissivistyksen kolmeen hukkaan heitetyn vuoden hinnalla, loistodiili!” markka intoili.
    ”Pian olet yhtä fiksu, kun minä ja markka, mekin nimittäin kävimme lukion”, JX3 ilmoitti ylpeänä saaden edverkalta pitkän, kyseenalaistavan katseen.
    ”Sivistyksen riemuvoittoa odotellessa”, edverkka murahti hiljaa, painoi lierihatun päähänsä ja marssi kodin virkaa toimittavan lehtiroskiksen pihalta yleiselle kadulle. JX3 ja markka jäivät suurta ylpeyttä tuntien katselemaan kädet toistensa olkapäillä, kun heidän päätään pudisteleva ja hiljaa valittava ystävänsä matkasi kohti kylän ainoaa lukiota.

    ”Minä en ymmärrä tätä!” Kaito Kid voihki kahvinkeittimen äärellä.
    ”En minäkään!” karjaisi Scapa olohuoneesta. ”Arctica sai taas neloset!”
    ”Harkinta, huolellisuus ja huijaus, pokerin perussäännöt”, Arctica hymähti, keräsi pienen rahakasan pöydältä ja alkoi sekoittaa kortteja.
    ”Niin mitenkä se viimeinen kohta meni?” Scapa tiedusteli sieluun asti porautuva katse silmissään.
    ”Huimaus”, Arctica ilmoitti tyynenä ja pudotti huomaamattomasti pari kuningasta hihaansa. ”Päätä huimaavat taidot, tiedäthän?”
    ”Ai, hetken jo kuvittelin kuulleeni sanan huijaus”, Scapa sanoi huojentuneena.
    ”Nyt jätkät oikeasti, tulkaa auttamaan!” Kaito Kid valitti. ”En minä saa tätä kahvia teille keitettyä.”
    ”Mennään katsomaan”, Scapa ehdotti ja nousi pöydän äärestä. Arctica seurasi häntä järjesteltyään ensin pikaisesti korttipakkaa itselleen suotuisaan suuntaan.
    ”Kaito, minusta tuntuu, että teet tämän väärin”, Scapa sanoi pidätellen nauruaan. Suodattimen alla oleva kahvipannu oli täynnä vettä, jonka pinnalla kellui pieniä kahvinpurukasoja. Itse suodatinosa oli täytetty kahvinpuruilla, ilman suodatinpussia.
    ”Ihan hyvin tämä menee, pitää vaan sekoittaa riittävän usein”, Kaito Kid vakuutteli ja heilutti kädessään sähkövatkainta.
    ”Ilmankos tämä sinun kahvinkeittosi olikin hieman kovaäänistä”, Arctica piruili. ”Oletko ajatellut, että tuonne kuuluisi myös laittaa jotain?” hän kysyi osoittaen säiliötä, jonne vesi tulisi kaataa.
    ”Ai niin! Siitähän tämä kiikastaa”, Kaito totesi ja kaatoi säiliöön sekä sokeria ja maitoa, selittäen samalla puoliksi ystävilleen, puoliksi itselleen: ”Teillehän ei kahvi mustana maistunut. Pitäisiköhän tätäkin sekoittaa…”
    ”Hajottakoot kahvipannunsa, minulla on viskiä repussa”, Scapa kuiskasi Arcticalle, joka tyytyi nyökkäilemään. Yhdessä he poistuivat keittiöstä jättäen Kaiton kaksin kahvipannunsa kanssa. Pian he kuulivat kahvipannun porinan ja sähkövatkaimen hurinan lisäksi puhelimen pirinää ja Kaiton kiljuntaa: ”Puhelin soi!” Tyynesti Scapa korkkasi viskipullonsa ja kaatoi siitä kahteen lasiin, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Seuraavaksi kuului molskahdus, kauhistuttavaa kolinaa, pamahdus ja Kaiton ääni: ”Ei soi enää... Sori jätkät, nyt ei kyllä tule kahvia, ellette halua sitä silppuuntuneella matkapuhelimella höystettynä.”
    ”Ei kiitos, juomme mieluummin viskiä”, Scapa totesi ja vastasi omaan puhelimeensa, joka oli juuri alkanut soimaan.
    ”Hei, Scapa! Saimme tehtävän suoritettua, edverkka lähti lukiolle”, selitti JX3 puhelimen välityksellä. Taustalta kuului markan ääni: ”Ei hän huomaa tuota armeijatervehdystäsi, turhaan elehdit.”
    ”Elehdin jos huvittaa”, JX3 ärähti. Enää Scapa ei saanut selvää markan vastalauseista, joten hän päätti laskea puhelimen hetkeksi pöydälle, napata hörpyn viskistään ja paljastaa korttinsa, vain saadakseen huomata hävinneensä jälleen kerran. Tuohtuneena hän nappasi puhelimen takaisin kouraansa ja kysyi: ”Joko saitte erimielisyytenne selvitettyä?”
    ”Tottahan toki. Osaatko muuten sanoa, miksei Kaito vastaa puhelimeen?”
    ”Kaiton kännykkä teki lähempää tuttavuutta sähkövatkaimen kanssa. Tyhjensikö vastaus?”
    ”Todellakin, rauha hänen sielulleen”, kuului itkuinen vastaus, jota seurasi puhelimen tuuttaus.
    ”Herkkä hetki”, Scapa naurahti itsekseen, sulki puhelimen, hörppäsi viskistään ja kiroili antaumuksella nähdessään Arctican jakamat kortit.

    ”Ei vittu…” edverkka pudisteli päätään lukion pihamaalla. Olen varmasti tullut hulluksi… hän ajatteli astellessaan ovista sisään laukku olallaan. Ensimmäinen reaktio oli tuskainen karjaisu, joka käänsi jokaisen aulassa olleen pään edverkan suuntaan. Nopeasti hän läppäisi itseään poskelle ja huudahti: ”Kerää itsesi!” Tyrmistyneiden katseiden alta hän jatkoi muista välittämättä matkaansa koulun auditorioon, jossa tervetulotilaisuus pidettäisiin.
    Ovella hänen korviinsa kantautui mikrofonin kautta tuttu ääni: ”…ja koko opiskelun kulmakivi ei suinkaan ole ahkeruus, lahjakkuus, vaan opettajien kunnioittaminen ja arvostaminen! Ruskea kieli, parempi mieli!” Uteliaana edverkka kurkisti tilaan ja järkyttyi syvästi nähdessään Gerrun luennoimassa koulun oppilaille. Samalla sekunnilla hänen päänsä teki kolmenkymmenen senttimetrin heilautuksen maailmanennätyksen aivojen kuumeisesti toistaessa lausetta: Hän ei huomannut minua. Hän ei huomannut minua. Hän ei huomannut minua. Miten helvetissä tuo jätkä voi olla töissä joka paikassa? Hän ei huomannut minua. Mutta entä jos huomasi!? Ei, hän ei huomannut minua. Minusta tulee varsinainen silmätikku, suoraan lasiaiseen uppoan, jos hän huomasi minut!
    Sisäisten äänien repimänä edverkka toisti sen saman, tuskaisen ja korvia raastavan karjaisun aivan auditorion ovella hiljentäen koko salin. Ensimmäinen joka uskalsi puhua, ruutupaitaan ja suuriin, pyöreisiin laseihin sonnustautunut nuori, karjaisi kovaan ääneen kädet ilmaan nostaen: ”En olekaan ainoa hullu täällä!”
    ”Turpa kiinni, Anti-Kristus!” kuului neljä penkkiriviä takaapäin.
    ”Veit sanat suustani, mene vaikka ulvomaan kuuta, mutta älä häiritse tilaisuuttani!” Gerru karjaisi mikrofoniin. Olemattomat hartiat lysyssä Anti-Kristukseksi kutsuttu poika käveli ulos auditoriosta pysähtyen edverkan kohdalle.
    ”Sinäkö täällä huusit?” hän kysyi.
    ”Valitettavasti”, edverkka murahti hiljaa ja suoristi paidanhelmaansa. ”En aina hallitse pääni sisällä kamppailevia voimia.”
    ”En minäkään! Hienoa kuulla, etten ole ainoa! Olen kyllä keskustellut tästä asiasta erään kirahviystäväni kanssa, mutta hänen mielestään minun pitäisi vain koettaa elää normaalia elämää tai hukuttaa tunteeni kahviin… Yritin kyllä sitäkin, mutta ne pirulaiset liikkuvat niin kovaa, etten saa niitä ikinä sinne kuppiin! Voisin ehkä mennä yrittämään, tuletko mukaan?”
    Hetken aikaa edverkka vain tuijotti Anti-Kristusta, joka vaikutti todellakin olevan täysin seinähullu. Hän ei kuitenkaan kehdannut kieltäytyä ja pahoittaa uuden tuttavuutensa mieltä, joten myönteisen vastauksen jälkeen he kävelivät koulun kahvioon, josta molemmat ostivat ison kupin kahvia.
    ”Ehkä olen nyt hieman seurallisemmalla tuulella, enkä rupea houkuttelemaan pääni sisäisiä ääniä ulos”, Anti-Kristus sanoi ja jatkoi ennen kuin edverkka ehti edes reagoida: ”Huomenna on täysikuu, ja minua voit kutsua A-K:ksi.”
    ”Älä vaan väitä, että olet ihmissusi”, edverkka sanoi.
    ”En sentään”, A-K vastasi naureskellen. ”Ajattelin muuten vaan mennä katolle ulvomaan, se kuulemma avartaa sielun maailmalle ja puhdistaa kehon sisältä. Vähän niin kuin kristinuskon synnintunnustus!”
    Juuri kahvia hörpännyt edverkka meinasi kiskaista elämän eliksiirinsä väärään kurkkuun kuullessaan uuden tuttavuutensa tavoista. Pois täältä ja äkkiä, oli edverkan ainoa ajatus juuri sillä hetkellä.
    ”Voi sentään, ensimmäinen oppitunti alkaakin, ihan taitaa jänskättää!” A-K hykerteli innoissaan, pomppasi ylös tuolista ja hyppeli pois kahviosta. Helpottuneen huokauksen perään edverkka hörppäsi loput kahvinsa ja ryntäsi ulos koulusta niin nopeasti kuin suinkin pystyi päättäen olla palaamatta paikkaan enää koskaan kyseiseen paikkaan.

    ”Sinullahan oli lyhyt päivä tänään”, markka sanoi edverkan palattua takaisin lehtiroskikselleen.
    ”Mitä hittoa te vielä täällä toimitatte? Olette tismalleen samassa paikassa ja asennossa kuin lähtiessäni reilu tunti sitten!” edverkka huudahti välittämättä markan toteamuksesta.
    ”Tunsimme niin suurta ylpeyttä sinusta, ettemme kyenneet enää liikkumaan!” JX3 hehkutti.
    ”Perin koskettavaa, mutta jospa nyt vain painuisitte helvettiin minun pihaltani! Ja samalla teemme sopimuksen: te ette enää koskaan keksi mitään yhtä typerää kuin tämänpäiväinen, piste”, edverkka päätti lauseensa ja kipusi lehtiroskiksen uumeniin. Pian ulos kantautui nojatuoliin rojahtamisen sekä pullonkorkin avautumisen ääni, sekä epämääräistä mutinaa siitä, kuinka kulkurin arvolle on epäsoveliasta käydä koulua.
    ”Olikohan niillä vaan joku tiedotustilaisuus tänään?” markka kysyi JX3:lta.
    ”Nyt helvettiin minun pihamaaltani!” kuului raivoisa karjahdus lehtiroskiksesta ennen kuin JX3 ehti suutaan avata. Lopulta kaksikko päätti paeta pihamaalta ripeää juoksua huomatessaan ensimmäisten irtaimien esineiden alkaessa lennellä edverkan kodista.

    ***

  2. #2
    Kirvessoturi markka's Avatar
    Join Date
    Jun 2007
    Location
    Rovaniemi
    Posts
    350

    Default

    Noniin tulihan se sieltä, pienen painostuksen jälkeen.

    Empä nyt lyhyellä hyppytunnilla kovin montaa lausetta jouda kirjoittamaan. Mutta joo, helppolukuista ja sujuvaa tekstiä, muutaman kerran tuntui että vähän töksähti, mutta kaikenkaikkiaan oikein mukavaa luettavaa.

    Huumorikin sai minulle kerran jos toisenkin idioottimaisen virneen kasvoilleni :P

    Lisää tulemaan vaan!

  3. #3
    Equites Caesaris Ipavaiva's Avatar
    Join Date
    Dec 2007
    Location
    Hyvinkää
    Posts
    2,282

    Default

    Menen aika samoilla linjoilla markan kanssa, hyvää repeilyä ja outoa virnuilua tämä herätti minussakin.

    Jännästi tulee tarinan markasta ja JX3:sta mieleen Juha Vuorisen kirjoissa esiintyvät Händi ja Käppers; tosin heteroseksuaalisemmassa muodossa.

    Pahin repeily osui kuitenkin A-K:lle ja Edille, sienten syönti toimii aina .

    Siitä pieni(hyvin minimaalinen) miinus, etten vieläkään ole huomannut omaa nimeäni missään kohtaa...

    Toivottavasti jatkat vielä näiden tekoa, minulla olisi sinulle hyvä aihekin jos sellaisen haluat .
    Tarinani. Lukekaa uusin tarinani, link -> Richard er Hemfal
    Saavutukset: Nelinkertainen kunniamaininta RPG-gaaloista ja RPG:n toiseksi paras tarinasarja, FF jussi-gaalassa 2010.

  4. #4
    Equites Caesaris Arctica's Avatar
    Join Date
    May 2007
    Location
    Rovaniemi
    Posts
    2,629

    Default

    Tämä osa oli huumoriltaan parempaa kuin mikään edellisistä pitkään aikaan, samalla tasolla ensimmäisten kanssa. Josko se puolen vuoden tauko taas aukoi hiukan huumorin kuuluisaa kukkaa. Kaikin puolin tarina oli muutenkin hyvä, ja koska huumori oli onnistunutta niin siinähän on taas hyvän sopan ainekset kasassa.

    Ootellaanko taas seuraavaa osaa puoli vuotta? Jos taso pysyy nyt samana niin ootellaan vain :P

  5. #5
    Equites Caesaris Anti-K's Avatar
    Join Date
    Apr 2007
    Posts
    3,326

    Default

    Mitä helv.. Nyt mollasit mua.. :<

    Missä mun hippi- tai rokkarikuteet? Nördekuteet ois pukenu Ipaa paremmin. Tosin ei noi repliikkini paljoa eroa ihan oikeista jutuistani, ihan seinähulluja asioita ladon aina, yleensä ihan puun takaa(kin). Enkä myöskään ole lukiossa.. Karmiva paikka.
    Jos kuitenkin mun henkinen mollaus jätetään sivuun, niin sain ihan mukavaa huutonaurua päästää pihalle, olan takaa.
    Mukavaa huumoria kyllä, verrattuna pariin edelliseen osaan paljon parempaan suuntaan mennyt. Tahti hidas, mutta odottamisen arvosta. ^^

    Edit: Ho hoo, mikäs arvostelu tää tämmönen oli?

    Juhannusgaalassa (2010) 2. paras nimi, RPG-osion Joulugaalassa paras lauluntekijä
    Anti-K Mikserissä | Anti-K YouTubessa | Punish My Heaven (Dark Tranquillity) | The Rain Of Fears
    <+Kadonnut> Anti-Kristuksen reinkarnaatio kuulostaa yllättävän realistiselta.

  6. #6
    Kirvessoturi ~Dataman~'s Avatar
    Join Date
    Jun 2010
    Location
    Dataviidakon kätköissä, hylätyn sivuston raunioissa...
    Posts
    332

    Default

    Quote Originally Posted by Woolly
    Homopropelli
    Tuo oli paras!

    En olekaan tätä sarjaa ennen nähnyt, muuten kuin vilkaisemalla noista linkeistä. Tarina oli aika jännä, ja nauroin melkoisesti.
    Ehkä joku 9½ kouluarvosanaksi antaisin.
    DeviantArt for pictures, Youtube for videos, Skype for chat!

    Kynä on miekkaa mahtavampi, vaikka Word olisikin välikätenä!

  7. #7
    Teutoniritari edverkka's Avatar
    Join Date
    Apr 2008
    Location
    Vantaan seurapiirien roskaväki.
    Posts
    1,134

    Default

    Pelastit sit just mun päivän. Hajoilin heti alkuun, jotenkin ehkä angstisesti koska lukioon vienti olisi tuollaista kuraa. Neljän osan jälkeen pääsin vihdoinki tähän tarinaan takaisin, how sweet!

    Ei tuolla mitään ronskia ja suurta läppää ollut, mut pienillä hymyn tuovilla letkautuksilla oli aina mukavampi jatkaa ja loppujen lopuksi vain pakko hajota.

    Laatu tosiaan parantunut ainakin huumorin kannalta, toki tää niin suuri väli näiden osien välissä saa aina muistamaan kuinka hajottava tää on. Mut mistäs sitä tietää oonko mä aina puolenvuoden jälkeen tätä lukemassa.

    Mutta joo, pienellä jatkuvalla huumorilla saa enemmän aikaan ku muutamalla kovemmalla letkautuksella. Tähän asiaan voi myös vaikuttaa että oon ylienerginen ja väsynyt ja nauranut kaikelle muutenkin kokopäivän.
    http://img229.imageshack.us/img229/8499/bombah.jpg
    I hope that there really is light, in end of the tunnel..
    <@LeFt> tälläse niitä vaikka aamustondiksella koulun alkaessa

Posting Permissions

  • You may not post new threads
  • You may not post replies
  • You may not post attachments
  • You may not edit your posts
  •